OverSight Care – huollon todellisista tarpeista syntynyt alusta

OverSight Care – huollon todellisista tarpeista syntynyt alusta

OverSight Care, huolto- ja aftersales-toimintaa tukeva alusta, ei syntynyt tyhjästä, vaan pitkän käytännön kokemuksen ja konkreettisten huoltotoiminnan haasteiden pohjalta. Ratkaisun juuret ulottuvat yli kymmenen vuoden taakse aikaan, jolloin teollisuuden laite- ja automaatioratkaisuja toimittavan Kontram Oy:n huoltotoiminnassa etsittiin keinoja yhtenäistää ja helpottaa arjen työtä.

OverSight Care on syntynyt aidosta teollisesta tarpeesta, suomalaisen teollisuusosaamisen ja Kontramin yli 50 vuoden käytännön kokemuksen pohjalta, aina kentältä johtoryhmätasolle. Ratkaisua on kehitetty todellisessa teollisessa arjessa, ei IT-laboratoriossa, ja sitä rakentaa omistautunut tuote- ja ohjelmistotiimi. Kykeneväinen alusta tukee sekä nykyistä huolto- ja aftersales-toimintaa että mahdollistaa tulevaisuuden palvelumallit, datan hyödyntämisen ja elinkaariliiketoiminnan kasvun.

Ensimmäinen kipinä: huollon arjen haasteet (2011–2018)

Ensimmäinen askel kohti OverSight Carea syntyi jo vuonna 2011, kun Kontramin huollossa havaittiin, että huoltoraportointi oli pirstaleista ja epäyhtenäistä. Huoltotöitä dokumentoitiin erillisillä Word- ja Excel-pohjilla, mikä johti siihen, että raportit erosivat tekijästä toiseen eikä asiakkaalle muodostunut selkeää kokonaiskuvaa tehdyistä toimenpiteistä. Tekninen asiantuntija Harri Granath, joka toimii Kontramin huollon ja myynnin teknisenä tukena sekä kentällä huoltoinsinöörinä prosessitekniikan mittaushaasteissa, lähti kehittämään käytännön tarpeista sisäisen huollon raportointityökalun KoHun.

Ensimmäinen versio OverSight Caresta, jota silloin kutsuttiin nimellä KoHu, otettiin käyttöön vuonna 2013, ja se oli aluksi täysin huollon sisäinen ratkaisu ilman laajempaa näkyvyyttä muualle organisaatioon. Kun tarpeet kasvoivat, vuonna 2017 käynnistyi KoHu 2.0 -projekti, jossa järjestelmää kehitettiin eteenpäin erilliseksi Windows-sovellukseksi. KoHu 2.0 otettiin käyttöön Kontramilla sisäisesti vuonna 2018. Vaikka ratkaisu paransi huollon toimintaa, se oli teknisesti raskas ylläpitää ja toimi pitkälti offline-ympäristössä, mikä toi mukanaan synkronointi- ja skaalautuvuushaasteita.

KoHu 2.0 -vaiheessa kehitystyö alkoi myös muuttua yksittäisen henkilön omaehtoisesta tekemisestä osaksi Kontramin virallista toimintaa. Harri Granath oli kehittänyt KoHun ensimmäiset versiot pitkälti omalla ajallaan huollon tarpeisiin, mutta KoHu 2.0:n myötä kokonaisuudesta muodostui selkeämmin projekti, jota vietiin eteenpäin suunnitelmallisesti.

Projektin vetovastuu siirtyi KoHu 2.0:n aikana tuotekehitysjohtaja Henri Honkoselle, joka vastaa OverSight-palveluiden kehityksestä. Hän otti samalla kokonaisvastuun ratkaisusta. Selkeä omistajuus toi tekemiseen jatkuvuutta ja mahdollisti järjestelmän kehittämisen määrätietoisesti huollon todellisia tarpeita vastaavaksi, mikä loi pohjan seuraaville kehitysvaiheille.

Ajatus laajemmasta ratkaisusta (2016–2019)

Vuonna 2019 alkoi OverSight-alustan kehittäminen tämän ajatuksen pohjalta. Tavoitteena oli rakentaa moderni, pilvipohjainen ja skaalautuva kokonaisuus, joka yhdistäisi etäseurannan, huollon ja laitekannan tiedot yhteen näkymään ja mahdollistaisi datan hyödyntämisen yli roolien ja toimintojen. KoHu 3.0 eli OverSight Care-ratkaisun kehitys käynnistyi vuonna 2024 ja sen myötä alusta kehittyi huoltotoiminnan kokonaistarpeet kattavaksi kokonaisuudeksi.

KoHu 2.0:n käyttövaiheessa tunnistettiin useita kehityssuuntia, mutta samaan aikaan syntyi myös erillinen ajatus laajemmasta alustasta KoHu 2.0:n rinnalle. Ideana oli hyödyntää huollon keräämää dataa nykyistä laajemmin myös Kontramin myynnin ja liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Käytännössä KoHu 2.0:n tekniset rajoitteet estivät tämänkaltaisen laajemman hyödyntämisen. Samoihin aikoihin huomattiin lisäksi, että laitteista kertyi runsaasti diagnostiikka- ja käyttödataa, jota ei vielä hyödynnetty ennakoivasti: huoltotoimenpiteet tehtiin usein vasta vikatilanteen jälkeen, vaikka data olisi mahdollistanut ennakoinnin.

OverSight Care nykyiseen muotoonsa: julkaisu ja keskeiset kehityspäätökset (2024–2025)

Vuonna 2024 järjestelmä kehittyi nykyiseen muotoonsa, ja OverSight Care julkaistiin Kontramin sisäiseen käyttöön tammikuussa 2025. Ratkaisun myötä huoltoon, laitekantoihin ja jälkimarkkinaan liittyvä tieto saatiin keskitettyä yhteen paikkaan koko organisaation hyödynnettäväksi. Huollon toimintaa oli yhdenmukaistettu jo aiempien versioiden avulla, mutta tässä vaiheessa parannukset laajenivat selvästi myös Venttiilit-liiketoimintaan sekä Kemex-annostelujärjestelmiin. Kemex kattaa tarkkuusannostelujärjestelmien suunnittelun, valmistuksen, myynnin ja huoltopalvelut. Näissä liiketoiminnoissa järjestelmän ylläpito helpottui ja mahdollisuudet ennakoivaan huoltoon vahvistuivat merkittävästi.

Kehitystyötä jatkettiin määrätietoisesti kohti yhtenäistä pilviratkaisua, jossa yhdistyivät huollon operatiiviset tarpeet ja laitteiden elinkaaren hallinta. Keskeinen päätös oli rakentaa ratkaisu pilvipohjaiseksi ja mahdollisimman geneeriseksi, jotta se ei palvelisi vain yhtä käyttäjää tai käyttötapausta, vaan olisi sovellettavissa laitevalmistusteollisuuden aloille ilman raskasta räätälöintiä.

OverSight Care-ratkaisun kehityksen alussa tunnistettiin ennakkoon myös designin merkitys: jotta järjestelmästä saatiin aidosti helppokäyttöinen ja huollon arkea tukeva, käyttöliittymän suunnitteluun päätettiin panostaa ja siihen hankittiin myös ulkopuolista osaamista. Panostus tähän osoittautui tärkeäksi tekijäksi lopputuloksen kannalta.

Toinen merkittävä haaste liittyi kaupallistamiseen: miten teknisestä ratkaisusta sanoitetaan asiakkaalle selkeät ja ymmärrettävät hyödyt. Kyse ei ollut vain ominaisuuksista, vaan siitä, miten OverSight Care auttaa arjessa, liiketoiminnassa ja päätöksenteossa.
Myös kehitystyön laajuus toi mukanaan tarpeen jatkuvaan priorisointiin. Mahdollisuuksia ja kehitysideoita oli paljon, mutta kaikkea ei voitu tehdä kerralla. Oikeiden asioiden valitseminen oikeaan aikaan oli keskeinen osa kehitystä. Käyttäjäpalautteella oli tässä tärkeä rooli. Järjestelmän näkymiä ja toiminnallisuuksia parannettiin aktiivisesti saadun palautteen perusteella, mikä auttoi hiomaan ratkaisua entistä toimivammaksi ja käyttäjälähtöisemmäksi.

Asiantuntijan vinkit vastaavaa projektia harkitsevalle

Henri Honkosen mukaan vastaavanlaisen projektin käynnistämisessä tärkeintä on kirkastaa suunta jo varhaisessa vaiheessa. Kaikkea ei tarvitse tietää etukäteen yksityiskohtaisesti, mutta on ymmärrettävä, mitä ollaan oikeasti rakentamassa ja mihin ongelmaan ratkaisua haetaan. Ilman selkeää näkemystä kehitys helposti rönsyilee.

Toinen keskeinen vinkki liittyy ihmisiin. Oikeiden tekijöiden valinta ja luottamus tiimiin ovat ratkaisevia. Vaikka teknisesti rakennetaan järjestelmää, suurin muutos syntyy lopulta siitä, mitä ihmiset tekevät ja miten he toimivat arjessa. Jos käyttäjät eivät ole valmiita omaksumaan uusia toimintatapoja ja yhteisiä käytänteitä, jää paraskin järjestelmä helposti pelkäksi tekniseksi ratkaisuksi ilman todellista vaikutusta arjen toimintatapoihin. Siksi on tärkeää, että mukana olevat ihmiset ymmärtävät kokonaisuuden ja kokevat rakentavansa jotain merkityksellistä, eivät vain yksittäisiä ominaisuuksia.

Honkonen korostaa myös realismia: kaikkea ei kannata tehdä itse, jos markkinoilta löytyy valmiita ja toimivia ratkaisuja. Oman järjestelmän rakentaminen vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista, ja riskit on tunnistettava jo etukäteen. Mikäli kuitenkin päädytään kehittämään itse, määrittelyyn ja käyttötapojen kuvaamiseen kannattaa panostaa enemmän kuin aluksi tuntuu tarpeelliselta.

Lopuksi Honkonen nostaa esiin priorisoinnin merkityksen. Kehitysideoita syntyy aina enemmän kuin voidaan toteuttaa, joten oikeiden asioiden tekeminen oikeassa järjestyksessä on kriittistä. Käyttäjäpalautteen kuunteleminen ja sen pohjalta iterointi auttavat varmistamaan, että ratkaisu kehittyy oikeaan suuntaan.